sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Uudet kengät, fysioterapia ja 4 sentin kasvupyrähdys

Mistähän aloittaisin, paljon on taas kerrottavaa. Aloitetaan siis "alusta".

Tilasimme Helmille uudet kengät vanhojen käytyä pieneksi. Kengät tulivat viikossa. Kenkien hakua siivitti huvittava tapaus. Äitini eli Helmin mummo meni työmatkallaan noutamaan kenkiä Respectalta. Hän kertoi tulleensa noutamaan Helmin kenkiä. Respectan työntekijä oli etsinyt ja etsinyt ja joutunut toteamaan, ettei hän valitettavasti löydä niitä. Samaan syssyyn hän oli kysynyt, millaiset kengät ovat ja milloin niiden oli ilmoitettu saapuneen. Äitini oli kertonut minun saaneen puhelun edellisenä päivänä ja että kyseessä olisivat pienet tankokengät. Yllättäen kengät löytyivätkin saman tien. Työntekijä oli yrittänyt etsiä äidilleni sopivia kenkiä hyllystään.

Uudet kengät ovat kokoa 100 mm. Uusi vasemmalla, vanha oikealla.
Jännitin aluksi uusiin kenkiin vaihtoa: Kuinka osaisin valita jälleen oikean kireyden ja aiheuttavatko kengät painaumia tai hiertymiä? Järkeilin, että olisi varmaan hyvä tarkistella hieman useammin Helmin jalkoja hiertymien ja painaumien varalta, sillä uudet kengät ovat aina uudet. Ongelmia ei kuitenkaan tullut. Kengät istuivat kuin mittatilauksena tehtyinä.

Kuten jo aiemmassa tekstissäni kerroin, neuvola ohjasi meidät tarkistuskäynnille fysioterapiaan. Kävimme siellä viikko sitten. Tunnin verran fysioterapeutti leikki Helmin kanssa lattialla ja totesi Helmin kehityksen olevan täysin normaalia. Tankokengät eivät ole vaikuttaneet millään lailla opittaviin toimintoihin. Vasemman kyljen kautta vatsalle kääntyminenkin tuli kuvioihin saman tien, kun saimme vähentää kenkien käyttöä. Samalla Helmi alkoi aktiivisemmin pyrkiä kellonviisariliikehdintään vatsallaan ja epätoivoisesti keikkumalla vatsalta selälleen.


Matkalla vatsalta selälleen
Neuvolassa kävimme menneenä perjantaina. Edellisen kerran jälkeen Helmi oli kasvanut 4 senttiä pituutta ja sen on kyllä huomannut. Monet vaatteet jäivät kuluneen 3,5 viikon aikana pieniksi. Mielessäni kävi jo sekin vaihtoehto, että olen pessyt ne liian lämpimällä. En ollut, tyttö on vain kasvanut. Pituutta Helmillä oli 67,4 cm ja painoa 7,350 kg.


Mitä muuta Helmi on oppinut? Uusia ääniä ainakin. Kun aloimme maistella kiinteitä, löysi Helmi nielunsa. Tämä toi mukanaan "yskän" ja "köh köh" -virkayskä iskee tyttäreemme vähän väliä. Jopa yliannostukseen asti. Toinen, mitä Helmi on oppinut, on puhaltaminen. Mikäli tyttö ei virkayski hän "phiyyyy phiyyy" -puhaltaa. Jopa syödessään!

Ensimmäistä kertaa syöttötuolissa ruokailemassa. 
Ja loppukevennyksenä nukkumistyylejä a´la Helmi

Jotta mikään ei häiritsisi...
Jalat ja tanko pystyssä, tyttö 90 asteen kulmassa. Nukupa itse noin!



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvää äitienpäivää!

Blogissa on vieraillut yli 4700 lukijaa!

Helmi sai ensimmäistä kertaa kiinteitä ruokia, bataattisosetta. Hyvin maistui!

Jos työnnän nämä molemmat purulelut suuhuni, niin loppuisikohan ienten kutina hetkeksi?

Tämä ei ole selfie vaan helfie!

maanantai 4. toukokuuta 2015

Nollan pisteen jalat

Helmi täytti tänään 5 kuukautta. Merkkipäiväänsä hän vietti "matkoilla" eli vieraillen lastenkirurgimme luona kontrollikäynnillä. Molemmista jaloistaan Helmi sai nolla pistettä, joka "kampurakielessä" tarkoittaa samaa kuin arkikielessä "10 pistettä".  Juhlaan on siis aihetta!

Kampurajalat pisteytetään erityisellä Pirani-luokituksella. Luokituksessa jalasta annetaan eri kohdista 0-½-1 pistettä sen mukaan, kuinka vaikea jalan virheasento on. Maksimissaan jalasta voi saada 6 pistettä ja tavoitteena kaikissa on "nolla-asento" eli normaali jalka.

Kuva lainattu osoitteesta http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S1413-78522011000300010&script=sci_arttext&tlng=en
Etsin Helmin vanhat epikriisit käsiini katsoakseni, millainen pisteytys jaloissa on ollut. Syntymähetken pisteytystä en tiedä, mutta ensimmäisen kipsinvaihdon yhteydessä Helmi on saanut pisteitä vasemmasta jalastaan 6 ja oikeasta jalastaan 5. Tiukat kampurat siis ovat olleet.

Lahjaksi kävimme tilaamassa Helmille uudet kengät, sillä jalkaterä on kasvanut hurjasti. Parhaan lahjan Helmille antoi kuitenkin kirurgimme, joka vähensi tankokenkien pitoaikaa. Tästä lähtien Helmin ei tarvitse pitää kenkiä ympärivuorokautisesti vaan hän saa nauttia päivistään vapaasti potkutellen. Päiväunet ja yöunet nukuttaan jatkossakin kengät jalassa.

Herättyään päiväunilta Helmi pääsi lattialle leikkimään ilman kenkiä. Taitaapi olla ensimmäinen kerta elämässään, että näin tekee.

Alkuun jalat kulkivat "samaan tahtiin" kuten tankokenkienkin kanssa,...

... mutta kun  jutun jujusta sai kiinni, alkoi leikkikin luistaa.

Tämä on aivan huippua!