 |
| "Vetää vakavaksi", totesi Helmi Hornetti kuultuaan lukijaluvut |
Eilen kävimme ensimmäistä kertaa neuvolassa lääkärin juttusilla. Kampuralapset käyvät täysin samat neuvolakäynnit kuin muutkin lapset. Lisäksi tulee sitten jalkojen hoito sairaalassa kirurgin johdolla. Kirurgi ei kuitenkaan hoida ns. perusterveydenhuoltoa vaan se on kunnallisen neuvolan työ.
Helmi oli kasvanut oikein mukavasti. Painoa kipsien kanssa 4610g, viikko sitten ilman kipsejä 4180g. Lääkärissä tyttö oli vahvasti sitä mieltä, että helistimen seuraaminen ei ollut kivaa, unen seuraaminen sen sijaan olisi ollut enemmän mieleen. Korvat, silmät ja hengitys- sekä sydänäänet olivat kunnossa. Totesimme iholla olevan reilusti hormoninäppyä (tietysti nyt, sillä ristiäiset ovat tulevana viikonloppuna).
Kävimme lääkärin kanssa keskustelua kampuroiden tilanteesta ja hoidon jatkumisesta. Neuvottelimme myös vammaistukihakemuksen lääkärinlausunnosta. Ensisijaisesti yritämme saada sen sairaalasta, enkä usko siinä ongelmaa olevan. Kunhan tankokenkähoito alkaa (aika kenkien sovitukselle on 2.2, jolloin pääsemme toivon mukaan kipseistä eroon), ajattelin laittaa hakemuksen menemään. Pystyn tuolloin kuvailemaan tankokenkähoidon tuomia ongelmia "normaaliin vauva-arkeen verrattuna". Hakemukseen kun tulee kuvailla ns. ongelmakohtia.
Eilen tuli kuluneeksi viikko leikkauksesta. Ensimmäinen päivä, jolloin Helmi ei tarvinnut laisinkaan kipulääkettä. Jalat ovat alkaneet parantua ja tyttö on jälleen oma itsensä. Iloinen ja tyytyväinen. Kipsi ovat olleet tulilinjalla. Helmi Hornetti täräytti (jälleen kerran) kakat kipsin varteen. Sieltä niitä on mukava sitten pesulapuilla kaivaa pois...
Kannattaa olla hyvin yksityiskohtainen tuossa vammaistukihakemuksessa. Kela osaa aika hyvin kiertää sieltä mistä aita on matalin.
VastaaPoistaLöysin tänään blogisi, kun yksi yhteinen kaveri (K.S) siitä minulle vinkkasi.
Olen ollut pari vuotta takaperin vähän samanlaisten kysymysten edessä kuin te, vähän eri diagnoosilla vain. Saatiin tietää rv.13 ultrassa, että lapsellamme tulee olemaan rakennepoikkeama ja 5/2013 syntyi suulakihalkiolla ja pienellä leualla varustettu poika (pierre robin sekvenssi). Eli meilläkin rakenteellinen virhe jonka pystyy korjaamaan ja muu kehitys aivan normaalia. On se silti jollain tavalla raskasta ollut, koska meillä hoidot ovat Helsingissä.
Mutta tsemppiä teille! :)
Heips, kommentti oli jostain syystä hukkunut sähköpostiini ja löysin sen tänään!
VastaaPoistaKiitos tsemppauksista, suurin jo takanapäin.
Heippa. Meillä todettiin viikko sitten ultrassa (rv 19+ 6) pojalla oikeassa jalassa kampura. Itkiessä meni loppuviikko ja viikonloppu, nyt tietoa netistä kahlanneena alkaa vähän helpottaa.. Sitä kautta löysinkin myös tämän blogisi, jossa olet ihanasti kertonut teidän arjesta kampuroiden kanssa <3
VastaaPoistaMennään ensi viikon alussa lisätutkimuksiin Helsinkiin, jossa varmaan selviää onko muita poikkeavuuksia vai onko tuo kampura ainut.
Näihin kelan tukiasioihin olisin kysynyt tässä vaiheessa sen verran että saako kelalta haettua jo raskausajan tutkimuksiin matkakorvauksia? Meillä on myös ifin kautta otettu vauvavakuutus, onkohan siitä mitään hyötyä tähän?
Varmaan kommentoin johnkiin muuhun postaukseen myöhemmin kun saadaan eka lisätietoa :)
*K*
Hei, en osaa suorilta käsin sanoa, voiko Kelalta mitä kaikkea muuta saada, mutta matkakorvaukset saatte kyllä tehdyistä matkoista. Niitä tulee hakea Kelalta 6kk kuluessa tehdystä matkasta. Pyytäkään sairaalasta matkakorvaustodistus käynnistänne. Poliklinikkamaksut kerryttävät myös maksukattoa, johon tullaan lisäämään lapsenkin maksut. Maksukaton täytyttyä hoidot/käynnit ovat edullisempia. Maksukattoa kerrytetään aina kalenterivuosi kerrallaan, kunnes se vuoden vaihtuessa nollaantuu.
PoistaTsemppiä teille! Asioilla on tapana selvitä. Älä huoli turhia (näin jälkikäteen se onkin helppo sanoa), huolehdi vasta jos on aihetta. Kampura itsessään ei ole sellainen, jota tarvitsisi murehtia. Puhukaa asiasta avoimesti, älkää tehkö siitä "peikkoa". Alkujärkytyksen mentyä ohi uskon asian olevan teille osa teidän lapsenne ominaisuuksia. Kun te hyväksytte asian, muutkin tekevät niin. Ihanaa odotusaikaa teille.
Laura